maanantai 4. toukokuuta 2015

What a difference a day made

Koko aamupäivän kirosin sitä, miten koko kämppä oli kuin sauna ja sohvalla maatessakin kylvin hiessä. Jo yöllä heitin peitot lattialle ja nukuin silti huonosti, ja ulos lähtiessä koetin rynnätä ulos mahdollisimman nopeasti farkkujen jalkaan vetämisen jälkeen etten vallan pakahtuisi. Turhautti, että ulkona on vasta +12 ja täällä tukahtuu jo nyt. Kesähelteitä odotellessa.

Kotiin palatessa avasinkin heti ikkunat ja annoin kevättuulen puhaltaa ilman vähän viileämmäksi. Sekin vähän ärsytti - ulkoa syöksyi tuulen mukana katujen kakofoninen meteli, ja olin toivonut että tuulettamisen voisi säästää myöhemmälle keväälle, jotta oikeasti lämpimällä säällä ei olisi jo käyttänyt kaikkia viilennyskeinoja.

Mutta sitten.



Viereisellä Kerttulinmäellä eli Hirttokukkulalla alkoi soida musiikki. Ensin pieniä torven pärähdyksiä, sitten pidempiä pätkiä, ja lopulta ihan tunnistettavasti Finlandia. 

Helmikuussa listasin asioita, jotka saavat sydämen pakahtumaan. Yksi niistä oli klassinen musiikki livenä yllättävässä paikassa. Nytkin hymy levisi korviin ja roikuin puoliksi ikkunasta ulkona kun kuuntelin kivitaloista kaikuvaa klassista. Ei tullut Game of Thronesin katsomisesta enää mitään.



Kyseessä oli Turun filharmonisen orkesterin lauantain spektaakkelin harjoitukset. Lauantaina 9.5 orkestri järjestää Turussa konsertin Seitsemän kukkulaa soi, jossa orkesteri jalkautuu kaupungin seitsemälle kukkulalle ja soittaa yhtä aikaa Sibeliuksen Finlandian. Onnistuin näkemään Kerttulinmäen harjoitukset, lucky me!

Tuntuu että aina unohdan, miten ihanaa ja vaikuttavaa klassinen musiikki on, varsinkin livenä. Nytkin tuntui, että päivään tuli jotain ihmeellistä taikaa, kun yhtäkkiä oma koti kaikui musiikista ja arkinen kukkula muuttui konserttipaikasi. Ihanaa ja yllättävää. Tämän takia rakastan Turkua. Aina tapahtuu jotain uutta ja yllättävää, juuri kun sitä vähiten odottaa. Aina tulee jotain kaunista vastaan.



Ehkä suloisinta kaikessa oli se, kun kukkulaa vastapäätä olevan päiväkodin lapset roikkuivat piha-aidassa ja huusivat "Uudestaan, uudestaan, soittakaa uudestaan!"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti