Vihdoinkin - eroon muovikelmusta!

 Yksi eniten muovittoman syyskuun aikana rassanneista asioista on ollut muovikelmu. Se ällötti jo aikoinaan töissä leipiä ja leivoinnaisia säilöessä, ja se ällöttää kotona muovikulhossa ja lautasilla ruokaa säilöessä. Se, että repäisee parin päivän takia palan ohutta muovia, jota ei voi mitenkään uudelleenkäyttää tai kierrättää on tällä hetkellä vain inhottava. Tuntuu niin tuhlaukselta ja turhalta. 

Muovittoman syyskuun kautta aloin pohtia asiaa enemmän, ja sattumalta löysinkin vaihtoehdon kelmulle! Jossain muovittomuutta käsittelevässä keskustelussa joku vinkkasi käyttävästä kelmun tilalla Bee's Wrapia. Minä tietenkin tartuin heti johtolankaan ja googlasin tuon mystisen tuotteen.

Selvisi, että Bee's Wrap on yhdysvaltalainen keksintö. Se on luomupuuvillakangasta, joka on päällystetty mehiläisvahalla, jojobaöljyllä ja pihkalla. Mehiläisvaha ja jojobaöljy ovat antibakteerisia ja pitävät tuotteet tuoreina. Kangas on helppo kääriä säilytettävän asian ympärille, sillä käsien lämpö sulattaa vahan ja saa sen muotoutumaan sopivaksi. Viiletessään kangas asettuu paikoilleen. Tuote on helppo huoltaa pesemällä tiskiaineella viileässä vedessä. 

Tietenkin innostuin niin että sukat pyöri jaloissa, ja laitoin saman tien tilauksen matkaan. Vaikka jostain Suomestakin saattasi löytää näitä, firma lähettää tuotteita kaikkialle maailmaan joten tilasin saman tein sieltä. Kaikki meni sujuvasti, ja nyt olen saanut jo hieman testailla tuotetta. Ja se on juuri niin hyvä kuin toivoin! Hei hei kelmu, tervetuloa kotiin Bee's Wrap!

Poikkeus sääntöön

Ostin muovituotteen. Kävin piilolinssien sovituksessa, sillä en voi käyttää nyrkkeilytunneilla silmälaseja. Siellä käteen lyötiin pari pakettia muoviin yksittäispakattuja muovisia piilolinssejä. Kotona pakkausta availlessa tuli kyllä kurja olo, kun parin tunnin linssienkäytön takia heitti pois monta muovikappaletta. Mutta tätäkään ei voi mitenkään kiertää – terveyteen liittyvissä asioissa ei ole juuri varaa saivarrella, kuten huomasin jo apteekissa. Olisi kyllä kiva, jos esim. lääkkeitä pakattaisiin vaikka paperikuoriin tai linssejä jotenkin ekologisemmin. Mutta ehkä vielä joskus.

Tuli myös ensimmäistä kertaa sellainen tilanne vastaan, etten voinut ostaa kaupasta mitään haluamaani koska kaikessa oli muovia. Olen viimeaikoina kaivannut raejuustoa, rucolaa, juustoa ja leipää, mutta kaikki on kivasti pakattu muoviin. Kaupasta mukaan tarttui siis vain pestoa, ja kotona sain työntää kädet jauhopurkkiin ja tehdä itse omat sämpyläni.

Elämä on muka ollut niin kiireistä, etten ole ehtinyt juuri pohtia muovittomuushaastetta. Sen kuitenkin huomaa selkeästi, että jääkaapista vähenee tavara hitaasti mutta varmasti ja lisää ei tule, koska en voi vain ostaa jotain helppoa kaupasta. Ruoanlaitto vaatii suunnittelua ja aikaa, koska raaka-aineet pitää hakea torilta ja valmistaa alusta asti. Se vaatii vielä totuttelua. Olen myös alkanut syödä enemmän ulkona, koska se on usein nopeampi vaihtoehto kuin kokata itse. Kodin lähellä oleva Subway on ruokkinut mua melko usein, samoin kuin yliopistoravintolat. Noutoruokaakin kun voin syödä, jos se vain ei ole muoviin pakattu. Subilta on helppo ostaa leipiä ja sanoa ettei tarvitse muovipussia, grilliltä saa hampurilaisen pelkässä paperitaskussa. Yllättävää mutta ilahduttavaa. Edes yksi asia johon voin vaikuttaa suoraan valinnoillani.

Se kyllä ällöttää miten muovia on ihan joka paikassa. Jos tahdon ostaa tiskiainetta joudun ostamaan samalla muovipullon. Jos tahdon ostaa salaattia joudun ostamaan samalla muoviläpyskän johon se on kiedottu. Kouriintuvasti asia tulee esiin kaupungilla ja luonnossa, kun pensaiden aluset ja tienpielet, jopa metsien mättäät, ovat muoviroskan valtaamia. Muovia on kaikkialla, eikä se häviä sieltä mihinkään koskaan ellei joku kerää sitä. Suuresti epäilen ettei kerää… Muovinkäytön ymmärrän, mutten roskaamista. En vaan tajua.

Kuvat keväältä Israelista, jossa muoviton shoppailu olisi astetta helpompaa.

Äiti hoitaa

Tänään teki kamalasti mieli ostaa suklaata.

Mutta luontoäiti oli eri mieltä.

Se oli silleen et: "Tässä olis kyllä tien vieressä tälläinen puu täynnä makeita pikku kriikunoita. Eikös nää olis parempia?"

Kriikunan voitti suklaan. 100-0.

Näkymiä kauppareissulta

Tänään tein menestyksekkään kauppareissun ostamatta yhtään muovia. Ensin nappasin torilta vihannekset ja sipulit – huomauttaen joka myyjälle etten tahdo muovipussia. Kaupasta taas hain kananmunia, karjalanpiirakoita, pastaa ja kalaa. Kalatiskilläkin toistin toiveeni jäädä ilman muovipussia, ja karjalanpiirakat pakkasin paperipussiin. Suurimmassa osassa paperipussejakin oli muovinen ikkuna, mutta onneksi tarjolla oli myös muutama kokonaan paperinen pussi. Eilen tuskailin sitä että makaroni loppui, mutta illalla luin Barillan myyvän pastaa pahvipakkauksessa. Ja niinpä olikin, paketti farfallea lähti kotiin ja vieläpä tarjouksessa!

Tuntuu ihan älyttömältä katsoa, miten kaikki tuore ja ihana on tungettu muovipussiin ja kaikissa ennen pelkkää pahvia olleissa purkeissakin on muovikorkit. Tuntuu tosi mukavalta ostella asioita ilman muovia – kotonakin kassia oli kiva tyhjätä, kun tuntui että oli ostanut jotain luonnollisempaa. Tosi paljon kyllä helpottaa se, että on mahdollisuus käyttää toria ja valintatiskiä. Muuten vihanneksia olisi vaikeahko ostaa muovikuorien takia.  Muovittomuus myös vähensi heräteostoksia – vaikka ostin surutta parempaa laatua, ei kauppakoriin tarttunut mitään ylimääräistä ja loppusumma jäi kymppiin. Se oli tosi iloinen yllätys. 

Yhä enemmän pitää pikkuhiljaa kokkailla, mutta otan sen kivana haasteena. Tosi paljon ovat silmät auenneet jo nyt puolentoista viikon aikana. Muovin käyttö tuntuu nykyään pahalta, ja omatunto suomii kun heittää muovia roskiin. Vaikka se häipyy minun silmistäni, se jää maapallolle ikuisiksi ajoiksi, kuormittamaan joko ilmakehää tai maaperää. Nykyään ihmisten muovinkäyttö vaikuttaa ihan järkyttävältä. Muovia kuluu ihan tajuttomat määrät joka päivä jokaisen elämässä. Todellakin tahdon pienentää omaan osaani siitä haasteen jälkeenkin. 

Kafka pöydällä

Yksi maailmanmatkaajaystävistä on taas maailmalla.

Jotenkin posteljooni tietää aina milloin on vähän heikompi päivä ja työntää juuri silloin iloisimmat postit luukusta. Tänään eräs ystävä oli muistanut kortilla Prahasta. Eri kivaa!

Mieltä lämmitti erityisesti kortin hauska kuva. Torilla koreilee joukko Prahan julkkiksia. Kafkakin siellä lueskelee selkä katsojaan päin! 

Muoviset karkinkääreet ja muita ongelmia

Muovittomuuden haasteet alkaa pikkuhiljaa lisääntyä kun päivät kulkee. Kun juttu ei ole niin uusi, se välillä katoaa mielestä ja huomaa rutistavansa kädessä muovisia karkinkääreitä. Alussa hamstratut rahkat ja raejuustot alkaa loppua, ja ensi viikolla pitää keksiä vaihtoehtoja niiden tilalle. Huomaan myös himoitsevani ruokia joita en voikaan ostaa tuosta vain. Nachoja, nuudeleita wokkiin, pakasteita tai muuta yksinkertaista mutta nyt mahdotonta. Mielessä on alkanut jo syntyä ruoka- ja kauppalista siitä, mitä kaikkea syön sitten, kun voin taas ostaa muovia. 

Kaverit ovat kyselleet vähän enemmän sitä miten olen nyt pärjännyt. Vielä on helppo vastata että hyvin, koska tapoja ei ole tarvinnut juuri muuttaa. Yhdessä on pohdittu mitä kaikkea joudun jättämään pois, ja varsinkin vessapaperin kohtalo kiinnostaa monia. Toivon kyllä itsekin ettei se lopu kesken. Tänään multa kysyttiin myös mitä teen jos shampoo loppuu. En kyllä tiedä. Kai pesen hiukset jollain leivinjauheella sitten. Onhan maailman nyt oikeasti väärällään kaikkia niksejä miten huolehtia itsestään kotikonstein. Voi olla kiinnostavaakin, jos pääsee kokeilemaan niitä. 

Onnistuneesti olen vältellyt suurta osaa muoviostoksista, oikeastaan tuota vahinkokarkkia ja keskiviikon sähläyksiä lukuun ottamatta. Olen valinnut noutoruoankin pakkauksen mukaan. Kaupassa oli yllättävän hankalaa käydä kun tarkoituksena oli ostaa jotain nopeaa iltaruokaa. Suurin osa ateriamahdollisuuksista vaatii kokkaamista ja pilkkomista, kun ei ole mahdollista tarttua valmisruokiin. Nyt käteen tarttui tölkkipapuja, chili ja irtokarkkeja. Tässä on siis vielä parantamisen varaa. Pääosin olen syönyt kotona iltaisin kanamunia, leipää ja puuroa. Voi olla että nekin alkavat jossain vaiheessa kyllästyttää… 

Haaste tuntuu tähän mennessä oikein mukavalle, eikä lainkaan haastavalle. Olen saanut järjestettyä elämäni aika hyvin niin, ettei muovia juuri nyt tarvitse ostaa. En ole kohdannut suurempia vastoinkäymisiä eikä asian pitäminen mielessä ole vielä tuntunut vaikealta. 

Kuvat parin vuoden takaa Ranskasta. Törmäsin Lyonin kaduilla kauppaan jossa kaikki myytiin pakasteina. 

Muovia siellä, muovia täällä

Muoviton syyskuu on alkanut ja pari muovitonta päivää on jo takana. Tähän mennessä haaste on tuntunut mukavalta. Tuntuu hyvältä elää ekologisemmin, koska koen vahvasti, että kulutustapoja täytyy muuttaa. Eräs ystävä on sanonut mulle, että mä muutan mielipiteitä juuri tekojeni kautta. Siitähän sen pitää juuri lähteä, omista teoista. Oon vahvasti sitä mieltä, että ei voi huudella jos ei itse elä periaatteidensa mukaan. Siihen mentaliteettiin muoviton syyskuu istuu erinomaisesti.

Ylipäätään muovin vältteleminen on ollut suhteellisen helppoa. Tänään huomasin ensimmäistä kertaa miten vaikeaa arjen pyörteissä voi olla huomata ja kontrolloida omaa muovinkäyttöään. Janoissani menin juomaan kauppakeskuksen lähdevesiautomaatista, ja vasta toisen mukillisen kohdalla tajusin hörppiväni vettä muovimukista. Suklaanvalinta keskittyi niin vahvasti makuihin, että täti joutui huomauttamaan ostoskoriin eksyneestä muovikuorisesta suklaalevystä. Jäätelökin tuli muovikupissa ja piti syödä muovilusikalla. Onneksi muistin toimia myös toisin. Ostin vihannekseni kestopusseihin ja kikherneeni paperipussiin, ja uuden kasvin pyysin pakattavaksi vain paperiin, ei muoviin. Nyt tosin tajusin, että se tuli muoviruukussa, ups.

Se oli onneksi kiva huomata, että ihmiset suhtautuvat tosi hyvin tähän kampanjaan. Torilla kauppiaat olivat ihan luontevia mun kestopussien kanssa, ja Stockallakin myyjä suhtautui hyvin mun pyyntööni saada kukka paketoitua ilman muovia. Myös tätini oli ihan kiinnostunut mun lakosta, ja luulen että mun valinnat avasi senkin silmiä. 

Jatkossa olisi myös kiva löytää uusia vaihtoehtoja muovituotteille. Kestopussit ja kangaskassit on itsestäänselvyys, mutta mitä muuta voisi arjessa tehdä? Miten voisi muuttaa kemikaalien ja muovin käyttöä esimerkiksi kosmetiikassa ja pesuaineissa? Miten voisi käyttää erilailla vaikka shampoota? Mikä olisi ekologinen saippua? 

Muoviton syyskuu täältä tullaan!

Lasken jo päiviä ensi kuun alkuun, sillä siitä tulee mielenkiintoisin hetkeen. Maanantaina nimittäin alkaa Muoviton syyskuu!

Muoviton syyskuu on kampanja, joka pyrkii kuukauden ajan herättämään ihmisiä turhan muovinkäytön suhteen. Maapallo hukkuu muoviroskaan, ja jatkuva kulutus sekä likaa ympäristöä että tuottaa älyttömästi päästöjä. Muovittoman syyskuun tavoitteena onkin, että jokainen osallistuja pohtisi omaa muovinkäyttöään kuukauden ajan. 

Yleisenä tavoitteena ja helpoimpana osallistumismuotona on korvata muovikassit esimerkiksi kangaskassein tai muilla kestävillä keinoilla. Kaupan kassalla voisi valita vaikka paperikassin, jos oma kauppakassi on jäänyt kotiin, ja hedelmät kuljettaa kotiin jossain muussa kuin muovin sisään pussitettuna. Pieni teko, joka kuukaudessa vaikuttaa jo paljon yksilön muivonkäyttöön.

Itse ajattelin kuitenkin mennä hieman pidemmälle. 

Syyskuun ajan pyrin olemaan ostamatta mitään muovia. Pannassa ovat niin muovipussit, muovin käärityt vihannekset kuin muovipurkeissa saatavat rahkat ja jugurtit. Mutta samoin muovittomuus tarkoittaa, etten voi ostaa vessapaperia, hammasharjaa, nenäliinoja, lääkkeitä, shampoota, pakasteita, makaronia, kenkiä, hunajaa tai suurinta osaa leivistä.

Jo nyt, ennen kuun alkua, alan tajuta miten laajalle elämäämme muovi on tunkeutunut. Lähes kaikki kaupoissa on pakattu muoviin. Muovia ovat niin tavarat kuin niitä suojaavat kääreet. Muovista tehdään nipsut joilla vaatteisiin kiinnitetään hintalaput, ja sitä on nykyään jopa pahvitetroissa korkkeina. 

Muovittomuuteen pyrkiminen tulee olemaan haastavaa ja mielenkiintoista. Luulen, että ravintoni tulee yksipuolistumaan, ja saatan kohdata ongelmia jos vaikka vessapaperi loppuu kesken. Luotan kuitenkin siihen, että pärjään. Turussa on melko helppo löytää vaihtoehtoisia tapoja ostaa ruokaa - kauppatorilta saa vihannekset ja kauppahallista leivän, juuston ja kalan ilman muovia. Punnitse ja Säästä tarjoaa kuivatarvikkeita, ja kauppakassi ja kestopussit hedelmille auttavat myös marketeissa käymistä. 

Kaiken kaikkiaan odotan maanantain saapumista innolla. Kokeilu avaa varmasti paljon silmiä omien elintapojen suhteen. Haastavat valinnat ja uudet tavat kutkuttavat jo jännittävästi. Antaa syyskuun tulla, mä oon valmis!

Kampanjan Facebook-sivu: https://www.facebook.com/muovitonsyyskuu/info

Heureka!

Vuoden nerokkain ruokateko: heittää spontaanisti tölkillinen ananasmurskaa wokkiin. Tulos veti aivan sanattomaksi. 

Ananaksen makea ja soijakastikkeen suolainen yhdistelmä, rapsakat parsakaalit ja pehmeät nuudelit ja ananakset, koko makujen sinfonia nousi ihan uusiin sfääreihin. 

Ohhoh.

(Väitän ettei järjettömällä nälällä ollut tässä yhtälössä mitään osaa.)

Ananaswok

sipuli

2 valkosipulinkynttä

2 porkkanaa

parsakaali

pieni kesäkurpitsa

2 rkl ruokaöljyä

3 rkl soijakastiketta

1 tlk ananasmurskaa

mungpapunuudeleita

Keitä nuudeline keitinvesi kiehuvaksi ja nosta kattila pois levyltä. Laita nuudelit kuumaan veteen ja laita kansi päälle. Jätä hautumaan.

Paloittele kaikki kasvikset ennen paistoa. Leikkaa sipuli puoliympyröiksi ja pilko valkosipuli pieneksi hakkeeksi. Pilko porkkanat  ja kesäkurpitsat pitkiksi suikaleiksi. Paloittele parsakaali palasiksi. 

Kuumenna öljy pannulla. Lisää sipulit ja pyörittele lastalla kunnes ne ovat kuultavia. Lisää porkkanat pannulle. Pidä levy melko kuumalla ja sekoittele jatkuvasti lastalla. Lisää parsakaali ja kesäkurpitsa ja sekoittele noin 5 min, kunnes vihannekset vähän pehmenevät.

Kaada sekaan soijakastike. Lisää myös öljyä tarvittaessa. Sekoittele vielä muutama minuutti. Ota levy pois päältä.

Huuhdo nuudelit siivilässä. Halutessasi voit saksia niitä lyhyemmiksi, mikä helpottaa syömistä. Kippaa nuudelit ja ananakset wokin joukkoon. Sekoita hyvin ja anna maustua vielä hetki. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa soijakastiketta.

Nauti tuoreena ja lämpimänä!

Sitä ja tätä

Terveisiä kotoa.

Heinäkuun helteet ovat vaatineet suojautumista sisätiloissa. Lueskelen kirjoja sohvalla, kuuntelen tuulettimen huminaa ja aina välillä tuijottelen vastapäistä seinää. Onneksi se miellyttää silmää - pikkuhiljaa kerääntyneet julisteet asettuivat kuin itsestään kollaasiksi joka sekä rauhoittaa että inspiroi.

Julisteet: pyöräjuliste Ateneumin museokaupasta, marjajuliste Smakby Ålandin mainos, tekstijuliste Kiasmasta Alfredo Jaarin näyttelystä ja maisemajuliste vanha Suomen valokuvataiteen museon mainos.