lauantai 25. elokuuta 2012

Pikkuhymyjä

Fuu aika lentoo elämä nyt, tenttiä ja töitä pitkin päiviä. Jotain kaunista kuitenkin täytyy mukaan lisätä, että jaksaa polkea eteenpäin. Illan vaaleanpunaiset pilvet, sateenkaari satamaterminaalissa, villapaidan lämpö syksyn vireessä ja keitetyt kananmunat salaattibuffassa. Vähätorilla juhlitaan Venäjän keisarin ja Ruotsin kruununperillisen tapaamista 200 vuotta sitten. Näytelmässä kruununprinssi tulee jokea pitkin veneellä juhliin, näin kun se Bernadotte (pernarutto, kuten eräs näyttelijä asian ilmaisi) heilutteli rannan nenäliinaneidoille ja lipui kohti historiaa. Tykkään tästä kaupungista ja sen kauniista yllätyksellisyydestä.
 
Tykkän myös blogista Just little things joka tarjoaa tasaisen varmasti yhä uusia pikkuihania asioita keskeltä arkipäivää. Kouluvuoden ekat päivät ja käsialakehut, kaikki mitä tältä löytyy on pienuudessaan niin täysin ihanaa. Ehanaa. 
 






 
On kuitenkin ehkä otettava tosissaan huomioon se, että eniten puhuttelevia ihanuuksia tällä lukukerralla olivat ne, joissa puhuttiin nukkumisesta, peitoista, kuumista suihkuista ja, no, nukkumisesta, ja oikeasti mentävä nukkumaan. Sillä kiireen keskellä on tärkeää myös levätä. Kauniita unia!
 

lauantai 11. elokuuta 2012

Valmis


Ainakin kymmenen vuotta vanha projekti on nyt valmis! My o my. Pari viime viikkoa olen maanisesti päätellyt, virkannut, ommellut ja nyt yhtenä yönä höyryttänyt, ja torkkupeitto isoäidinneliöistä tuli kuin tulikin valmiiksi. Just passelisti elokuun viileille illoille.
 
Sitten olen valmis sinun pitää omanasi.


torstai 9. elokuuta 2012

Väriterapiaa

Pari viikkoa sitten tuossa naapuripuistossa oli pystyssä värilabyrintti Colourscape. Hämmentävää, erilaisista värikkäistä muovipalluroista muodostuvaa viritelmää on kehuttu jo viime vuonna sen ollessa esillä kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa. Kuulemma ei voi nimetä omaa lempiväriään, ennen kuin on kokenut Colourscapen. Piti vierailla siellä jo silloin, mutta jostain syystä pääsin väriterapioimaan itseäni vasta eräänä tämän kesän heinäkuisenä hellepäivänä. 

Päivä olisi voinut olla parempikin, kolmevuotias tuttuni kuvaili labyrinttiä jotenkin "pomppulinnan sisällä olemisena", ja jokainen voi kuvitella mitkä lämmöt ilmatiiviissä muovituubissa on keskipäivällä. Mutta hetkeekään en vaihtais pois, kokemus oli kyllä visuaalisesti verraton. Turha varmaan yrittääkään kuvailla, miten voi tuntua kuin uisi punaisessa värissä tai kun oranssi häikäisee silmiä niin että sattuu. Värit tulivat todellakin lähelle, lähemmäs ei pääsisi.

Ja joo, nyt tiedän kyllä että oranssi on lempivärini. Tosin on vihreäkin, vaikka se oli ihan nolla siellä muovituubissa.







  

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Paluu tulevaisuuteen

Viime viikot ovat menneet jossain hämmentävässä horroksessa. Kun elokuu alkoi, aloin kiukutella vuodenajoille ja vaatia syyskuun alkua - tuntui kuin eläisin jossain turhauttavassa välitilassa kesän ja syksyn, arjen ja loman, eilisen ja tämän päivän välillä. Jotankin puolinaista eloa; en muista mitä söin viime viikolla, eli en varmaan mitään kovin hyvää ja syömisen arvoista, en viitsinyt lähteä mihinkään sillä ihan turhaahan sellainen on, kivempi turhautua kotona. Viikonloppuna elin jatkuvasti päivän jäljessä elämääni. Onnistumatta irtautumaan.
 
Vaikka kuinka yrittäisi tehdä oikeista asioita, olla oikealla tavalla ja miettiä mitä menee vikaan ja korjata epäkohdat, ei vaan aina toimi. Ei ennen kuin on sen aika. Ja thänk gaad tänään oli sen aika että pääsen takaisin raiteille. Vähän nurinkurisesti tosin, mutta kummiskin. Kävin pyörälenkillä Ruissalossa, ja kas vain muistin että vaikka väsyttäisi niin kantsii mennä ulos koska siellä virkistyy. Polkupyörä hajosi ja vesipullo vuoti ja tuulikin kylmäsi, mutta ostin taimia Kasvitieteellisestä puutarhasta ja heitin kotona vanhat kellastuneet yrtit pois. Ehkä olin vähän kellastunut niiden mukana, koska se piristi vallan melkoisesti!


 Tervetuloa kotiin tuoksuliisanjuoru, kirjorönsylilja, tohtorinkukka ja guava! 


Tervetuloa syksy ja arki.


Mon Dieu!



Tässä on croissantteja.
Oikeita ranskalaisia croissantteja.

Tein ne ihan itse.
Kolmena eri päivänä kääntelin taikinaa ja vaivasin, nostatin, kieritin ja lopulta paistoin. Ja voi elämä kun tuli herkkuja! 

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Tahnojen iloinen maailma

Eipä tiennyt tämä tyttö ryhtyessään kasvissyöjäksi, että alkaisi pikkuhiljaa harrastaa tahnoja.

En tiennyt aikanaan mitään erilaisista kasvislevitteistä. Ensimmäinen vuosi kasvissyöjänä menikin syöden sämpylöitä sellaisenaan, hifistelyä oli mikrossa lämmittäminen. Juusto tuntui liian kalliilta. Kaipailin vähän entisten aamupalojen leivänpäälliskasoja, mutta tyydyin osaani.

Onneksi kuitenkin vietin aikaani toisen kasvissyöjän kanssa, joka sinnikkäällä vaatimisellaan sai minut kokeilemaan hummusta. Ensin kaupan tavaraa, sitten ihan itse tehtyä. Se oli onnenpotku jos joku, sillä muuten tuskin olisin tullut tuota kummaa hernelevitettä tehneeksi. Hummus oli kuitenkin kuin porttiteorian avain. Se hurmasi minut johtaen yhä uusiin ja kovempiin aineisiin: purppurahummukseen, baba ghanoushiin, tomaattihummukseen, papu-avokadotahnaan, nokkoslevitteeseen... Kuivakin leipä maistui taas joltain, keho kiitti ravintoaineista ja sauvasekoitin surrasi.

Tahnat valtasivat leipäni enenevässä määrin. Yhä uusia reseptejä kokeillen päädyin viimein yhteen tahnojen peruskivistä: tzatsikiin.

Tzatsiki on kreikkalainen levite, jonka pääraaka-aineita ovat kurkku, jogurtti ja valkosipuli. Se on ehkä enemmänkin tahnan ja kastikkeen välimuoto, mutta itse valutin jogurttia saaden näin paksumpaa tavaraa. Maku on hyvin valkosipulinen, mutta pehmeällä tavalla. Tzatsiki onkin loistava kesätahna kaikessa raikkaudessaan. Hyvästi juusto ja tylsä aamupala, tervetuloa tzatsiki!




Tzatsiki

2 dl turkkilaista jogurttia
1 kurkku
2 valkosipulin kynttä
2 rkl ruokaöljyä
2 tl sitruunamehua
1/2 tl suolaa
ripaus sokeria
ripaus mustapippuria

Valuta jogurttia hetki suodatinpaperilla vuoratussa kahvinsuodattimessa. Raasta sillä aikaa kurkku. Siirrä jogurtti kulhoon ja heitä sekaan kurkku, puserra mukaan valkosipuli ja lisää loput ainekset. Sekoita kaikki kunnolla sekaisin ja anna vetäytyä tunti jääkaapissa. Tarjoa kylmänä leivän päällä tai esim. perunoiden lisäkkeenä. Säilytä jääkaapissa.