Skagen, mitä siitä kertoisin? Tanskan pohjoisimpaan kärkeen kasvaut kaupunki hiekkadyyneineen ja sinisine taivaineen oli niin ihana, että kotiinpaluuiltana totesin kavereille muuttavani sinne isona. Karut rannat ja lomailukaupunki hurmasivat ihan totaalisesti.
Teimme siis kahden kaverin kanssa viikko sitten sunnuntaina päiväretken Skageniin. Tanskan pohjoisin piste sijaitsee juuri siellä, niemenkärjessä hiekkarannalla. Niemi jakaa meret; toisella puolella velloo Atlanrin suolaisempi vesi ja Skagerrakin salmi, toisella puolella on rauhallisempi Itämeri ja Kattegatin salmi. Grenen -niminen niemi on kuuluisa siitä, että siellä saattaa nähdä rajan vedessä siinä missä eri suolapitoisuuden omaavat vedet sekoittuvat.
Skageniin pääsi Aalborgista helposti bussilla ja junalla, ja kaupungin keskustasta oli parin kilometrin kävelymatka rantaan. Kirmattiin meren äärelle heti kun se pilkahti dyynien takaa, ja voi sitä huokailua ja valokuvien määrää. Meressä on aina jotain kiehtovaa, hienoa, suurta ja koskettavaa. Joka kerta yritän tallentaa sen kuviin, mutta aina ymmärrän että se ei koskaan voi onnistua. Se pitää vain kokea, olla siinä, kuunnella aaltojen jylinää ja ihmetellä veden häikäiseviä pärskeitä.
Rantaa pitkin kävellessä tuli vastaan niin hylättyjä bunkkereita, majakka, näkinkenkiä, veden pyöreäksi hiomia kiviä kuin kanssaturisteja. Hiekassa tarpoen ja dyyneillä polveilevia polkuja pitkin seikkailimme kärkeen katsovalle kukkulalle. Ja sieltä se oikeasti näkyi, sinisen sävyjen raja vedessä, Skagenin reuna ja Tanskan katto. Allaolevassa maisemassa pidettiin evästauko; syötiin keskustan leipomosta haettuja kanelirullia ja napoleoninhattuja ja unohduttiin tuijottamaan ulappaa.
Meillä oli kyllä seikkailulle ihan paras sää - rannallakin tarkeni ilman takkia, ja keskustassa paikalliset istuskelivat teepaidoissa jäätelöbaarien edustalla. Tuntui että kesä ja syksy sekoittuisivat, vaikka kaupungin tyhjät kauppakadut ja suljetut liikkeet kertoivatkin sesongin mennen jo ohi. Sai vain kuvitella, millaista olisikaan olla Skagenissa kesällä, vaellella rannoilla vailla huolen häivää ja nauttia rantakaupungin lomatunnelmasta.
Rantakaupungin näkeminen kesällä onkin nyt ehdottomasti yksi haaveistani. Skageniin tahdon palata. Sinne veisin myös mielelläni mahdolliset Aalborgiin saapuvat vieraat, vink vink!
Kuulin että Skagenin valo on vuosisatoja kiehtonut taiteilijoita ja houkutellut paikalle lomailijoita. En yhtään ihmettele. Katsokaa nyt sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti