Kilometrin päässä kotoa on Østerådalen. Sitä on vaikea kuvailla - se ei ole puisto, mutta ei ihan maaseutuakaan. Se on laidunta ja puistoja ja järviä, polkuja ja siltoja ja metsää. Se on 100 hehtaaria luontoa, jonne kävelee kotoa vain pari minuuttia. Se on ihan parasta.
On mutaisia polkuja, jotka johtavat salaperäisiin pusikkoihin, on kaislikkoja ja osmankäämejä lampien rannoilla.
On salaperäinen linnnunbongauskoppi, on pieniä polkuja ja leveämpiä teitä. On tilaa polkea ja juosta, katsella ja istua.
On vettä joka virtaa lammissa ja puroissa, on siltoja jotka vie sen yli ja polkuja jotka vie sen luo. On lehmiä jotka laiduntaa sorkat mudassa ja joutsenia jotka ui sinisen taivaan alla.
On ihmisiä jotka hymyilee ja tervehtii tuntemattomia. Ihmeellinen paikka.
Ihan mahtavaa! ��
VastaaPoistaTuossa pitäisi kyllä olla kiva lintu eikä kysymysmerkkejä...
PoistaKotoisan näköistä; joutsenia, lehmiä, jokia, järviä..... Mukava lukea kertomuksiasi.
VastaaPoista