lauantai 26. syyskuuta 2015

Hyvä päivä

Aurinko on säteillyt melkein koko viikon pilvettömältä taivaalta. Vain pari kertaa sade on muistutellut olemassaolostaan heittämällä täysin yllättäen saavikaupalla vettä taivaasta, mutta onnekkaasti olin molemmilla kerroilla sisällä turvassa. Auringossa kaikki näyttää kauniilta ja mukavalta. Ei tarvitse paljoa saada maailmalta että viihtyy. Siitä kertoo myös viime viikon lauantai, joka oli ihana ihana ihan tavallinen päivä. 

Viime viikon lauantai alkoi jo perjantaina, kun sovittiin kämppiksen kanssa että mennään seuraavana päivänä ulos lounaalle. Jatkuva kotona kokkaaminen alkaa tasaisin väliajoin tympiä pahasti, mutta onneksi kaupungilta saa vitosella tosi hyviä voileipiä. Hurautettiin siis lähibussilla kaupunkiin ja syötiin vatsamme täyteen herkkuja. 


Keskustassa vähän shoppailtiin ja kierreltiin katuja - Sallingilla, paikallisella Stockalla, oli gourmet-festivaalit mikä tarkoitti elävää musiikkia ja paljon paljon ilmaisia maistiaisia. Näytteitä tarjottiin aina nachoista ja päärynöistä olueeseen asti. Keskellä kauppaa soitti kolme miekkosta klasssista ja jazzia, ja kauppa oli täynnä rentoa lauantaita viettäviä ihmisiä. 




Rento lauantai näkyi kaduillakin - ihmiset kaupungilla nauttivat lämpimästä syyssäästä ja vapaapäivästä. Mekin päädyttiin kämppiksen suosikkipaikkaan jugurttijäätelölle - onnistuin kasaamaan loistavan annoksen mansikoista ja browniemurusta. Suosittelen! Ulkona ei tarvinnuta takkia, vuono kimalteli uomassaan ja vanhat rakennukset pääsivät syysvalossa oikeuksiinsa. Oli hieno päivä olla Aalborgissa.

Jätskiltä minä suuntasin kirjastoon opiskelemaan. Sekään ei latistanut lauantaifiilistä - tykkään hengalla kirjastoissa, ja Aalborgin kaupunginkirjasto on erinomainen sitä varten. Paikka oli lauantainakin auki yhdeksään asti, vaikka henkilökunta oli lähtenyt kotiin jo kahdelta. Lainaamaan pystyi automaateilla ja lukunurkat olivat täynnä näkeä. Arvostan tälläistä asiakkaiden huomiointia ja niihin luottamista. Luku-urakkaa viihdyttivät kirjastossa lapsikaksikko, joka löysi puolen tunnin ajan iloa ovella leikkimisestä, sekä tuntematon joka soitti pianolla mahdottoman kauniita sävelmiä. Ja valo, tuo ihana syksyinen valo. 


Hyvän päivän kruunasi auringonlaskussa loistavat tiilitalot ja iltaan valmistautuva keskusta, jonka läpi ajelin bussilla kotiin. Pieniä hyviä juttuja täynnä oleva päivä, joka näytti kaupungista taas uusia hyviä puolia. 

2 kommenttia:

  1. Onhan eksoottista, että kirjastossa saa soittaa pianoa ihan tuosta vaan!

    VastaaPoista
  2. Joo! Soittavat vielä niin kauniisti ettei edes häiritse. :)

    VastaaPoista