sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Onneksi olen reseptipankki

Tapahtui tässä kuussa töissä: työkaveri aloitti lauseensa "Hei muuten kuulkaa kun mulla on omenia..." ja kuuntelematta sitä loppuun minä huusin jo innokkaana "Mulle voi antaa!" Hieman nolosti kävi, kaveri olikin kyselemässä vinkkejä omenoiden käyttämiseen ruoanlaitossa eikä lahjoittamassa niitä pois. Ups.

Mutta onni onnettomuudessa oli, että oon aika hyvä reseptipankki ja nytkin luettelin aika joukon hyviä omenareseptejä luvaten kirjoittaa pari parhainta ylös. Se selkeästi kannatti - työkaveri ilahtui ja lupasi tuoda mulle pari omenaa kiitokseksi. Ja seuraavana päivänä mulla oli laukussa paperille riipustettuna pari herkkua ohjetta, ja työvaatekaapissa odotti pussillinen omenoita. 

Kotona noudatin omia neuvojani ja paistoin omenoista piirakan. Jokavuotinen syksyn kohokohta on tehdä Anna Bergenströminn Pienen piirakkakirjan ohjeella Linnanpiirasta, joka on ehkä maailman parasta omenapiirakkaa. Tällä kertaa vähän muokkailin ohjetta, pienensin ja fiksasin, ja tulos oli jälleen taivaallinen. Oi syksy, oi omenat! 


Rukiinen linnanpiiras

250 g margariinia
5 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl ruisjauhoja
1 1/2 dl sokeria
1/4 tl suolaa
3/4 tl leivinjauhetta
8 keskikokoista omenaa

Sulata margariini kattilassa tai mikrossa ja laita se sivuun jäähtymään. Sekoita kulhossa kuivat aineet keskenään. Kaada sekaan margariini ja sekoita taikinaksi. Taikina saa olla murumaista, älä huoli.

Voitele pyöreä piirakkavuoka ja kaada sinne 2/3 taikinasta. Painele se tiiviisti pohjalle ja reunoille. 

Poista omenoista siemenkodat ja pilko ne mukaviksi lohkoiksi, riippuen pidätkö piirakassasi pienistä vai suurista omenanpaloista. Levitä lohkot pohjan päälle tasaiseksi kerrokseksi. Murustele loppu taikina omenoiden päälle kuorrutteeksi.

Paista piirakkaa uunissa 200 asteessa 35-40 minuuttia, tai kunnes se on ruskettunut kauniisti. Nauti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti