Harvoja asioita jaksan intoilla yhtä paljon kuin Turun päivän ilotulitusta. (No okei ehkä ei ihan niin harvoja. Mutta silti.) Mikä siinä onkin, että taivaalla välkkyvät valot saavaat niin suurta riemua pienessä ihmisessä aikaan? Tähän ei todellakaan löydy mitään järkiperusteita - jonkin niissä vain riemastuttaa. Ilotulituksessa on yllätyksiä, yhteisöllisyyttä ja aavistus jännitystä ja seikkailua. Kontrastien kauneutta, valoa pimeyteen, taloista kaikuvaa pauketta... Sydän vain hyppii aina vähän tiiviimmin tulitusten välkkeessä.
Turun päivän ilotulituksessa on vielä yksi ihana elementti lisää. Se juhlistaa uutta kotikaupunkiani, rakasta Turkua. Eläköön Turku, mon amour!
Turun päivän ilotulituksessa on vielä yksi ihana elementti lisää. Se juhlistaa uutta kotikaupunkiani, rakasta Turkua. Eläköön Turku, mon amour!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti