Tähän maisemaan heräsin vähän yli 19 vuotta elämästäni. Aamu aamulta verhojen takaa paljastuivat samat koivut ja vanhat katajat, vain väritys ja valo muuttuivat. Tie vie yhä samaan suuntaan, aurinko nousee yhä vuorten takaa. Tähän on hyvä herätä vielä nytkin, vaikka (ja koska) se on harvinaista herkkua. Nukkua pitkään, nykäistä sängyssä köllötellen rullaverho auki ja sukeltaa keltaiseen maailmaan. Mielimaisemani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti