Viime päivinä kotona on soinut usein Radio Helsinki. Spotifyn soittolistoihin kyllästyy ja omat cd:t kuluu puhki, mutta Radio Helsinki jaksaa kiinnostaa ja yllättää. Eikä haittaa edes, ettei asu Helsingissä, kun ihana internet tuo kanavan kaikkialle.
Sille ei vedä vertoja muut kanavat. En jaksa kuunnella toistuvia soittolistoja ja juontajien huonoa huumoria. En tahdo kuunnella jotain laulua vain koska se on nyt suosittu. En tahdo että hyvät laulut soitetaan puhki. En kestä mainoksia. Mitään näistä ei tapahdu jos kuuntelen Radio Helsinkiä.
Siellä juontajat ovat niin hyviä, että edes heti herätessä niiden kuunteleminen ei häiritse. Musiikki on aina vaihtelevaa ja hyvää, ja eri tyylejä kuulee laidasta laitaan. Kanava on ajankohtainen mutta luottaa myös klassikoihin. Radio Helsingistä olen bongannut vaikka kuinka monta nykyistä suosikkiani, kuten Atletico Kumpulan ja Kerkko Koskisen Kollektiivin.
Kun kanavaa kuuntelee koko päivän, pysyy kärryillä niin uutisista kuin kulttuurista ja muusta tärkeästä.
Parasta ovat erikoisohjelmat. Sunnutai-aamuille jazzia, maanantaisin Helsingin Ruokaradio. Keskiviikkoiltaisin hyvinvointia tuottaa Mili Kaikkosen Vaiheessa, ja arkipäiviä viihdyttää Päiväkämmit. Radio Helsingin aamut -ohjelman juontajista on tullut jo melkein tuttuja, kun radio tahdittaa aamuja lakanoiden välistä asti. Ja kevään ehdoton kohokohta on ollut Näköradion kuunteleminen. Radio-ohjelma, jossa puhutaan lempisarjoistani ja soitetaan lempimusiikkiani. Girls kohtaa Oasiksen ja Fleet Foxesin, Sinkkuelämää vertautuu Lookingiin ja kaiken kruunaa viimeisimpien jaksojen ruodinta. Puhdasta parhautta.
Ja vinkki: suurta osaa näistä timanteista voi kuunnella myös jälkikäteen netistä. Podcasteja löytyy aseman nettisivuilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti