Outoja tapahtuu, oon alkanut kuunnella suomiräppiä. Tai yhtä räppäriä, sillä Paperi T:n Malarian pelko on on niin hyvä, että jopa mä tykkään. Se tarkoittaa tosi hyvää.
Yhdessä levyn biiseistä lauletaan: "Joka aamu sama valinta, mitä laittaa tehosekottimee: hedelmät vai pään inee". Tätä mäkin usein pohdin, tosin lähinnä sitä että laitanko hedelmät tehosekoittimeen vai syönkö sellaisenaan. Koko alkukevään tein uudella blenderillä jos jonkinlaista smoothieta, mutta nyt se into on hiipunut. Yhtäkkiä hyvältä vaihtoehdolta tuntuikin hedelmäsalaatti.
Hedelmäsalaatin tekeminenkin on vähän outoa. Totesin, etten ole tainnut kertaakaan omassa kodissani tehdä sitä. Hedelmäsalaatti on sellainen lapsuuden ruoka. Tai ei oikeastaan - se on lapsuuden herkku. Jotain vähän arjesta poikkeavaa ja parempaa, jolla herkuteltiin jonain erityisenä hetkenä. Jotain mitä tarjottiin vaikka joulupöydän jälkiruokana, ja jonka purkkipersikat olivat ihmeellisen ihania ja jännittäviä. Se oli aikanaan sellainen vähän jännittävä mutta turvallinen herkku.
Ja nyt söin sitä ihan vaan välipalaksi. Kyllä on maailma ja ruokailutavat muuttuneet. Ehkä ihan hyvään suuntaan, sillä onhan se ihan positiivista että purkkipersikat eivät ole se elämän kohokohta. Mutta vaikka persikat ja tuoreet hedelmät ovat nykyään ihan perusjuttuja, niin kyllä hedelmäsalaatissa silti oli vielä jotain taikaa. Jotain siitä erityisestä hedelmäsalaattifiiliksestä palasi, kun lusikoin riemunkirjavaa sekoitusta yksiössäni.
Jos lapsuuden fiiliksiin voi palata näin helposti, niin taidan tehdä hedelmäsalaattia ja muita retroherkkuja useamminkin. Esimerkiksi (soija)nakkikastike ja toskapiirakka voisivat olla aika hyviä vaihtoehtoja. Ja hedelmäsalaatti nyt on tekemisen arvoinen jo muutenkin - ei sitä kovin moni herkku ole yhtä ihanan värinen kuin tämä.
Hedelmäsalaatti
2 banaania
1 omena
2 dl pakastemansikoita sulatettuna
1 appelsiini
1 greippi
Pilko kaikki ja sekoita kulhossa. Voit antaa mehevöityä hetekn jääkaapissa, jos tekee mieli. Nauti välipalana tai herkkuhetkellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti