Vähän jotain kuulumisia.
Ei oikein mitään erikoista. Loma Kööpenhaminassa oli ihana ja rentouttava, sen jälkeen arki on ollut niin arkea kuin olla voi. Aikaisia aamuja, vähemmän aikaisia aamuja, kaurapuuroa ja kampukselle polkemista. Sää on ollut sumuinen ja harmaa, puut ovat vaivihkaa kadottaneet lehtensä ja koleus hiipii sukanvarsista varpaisiin. Nään vähän väliä Suomesta kuvia auringonpaisteesta ja upeista auringonlaskuista, mutta täällä ikkunasta näkyy vain harmaa taivas jota sitäkin peittää ikkunaan jäänyt harmaa vesihoyry. Eilen sain itseni kiinni ajattelemasta "Sataisi edes!".
Mutta sitä se on aina, marraskuu. Jäiden polttelua ja joulun odotusta. Keskustaan on jo ilmestynyt paahdettuja manteleita myyviä kojuja sekä joulumarkkinoiden myyntikoppeja. Paikallinen Stockan vastine Salling sytytti jouluvalonsa viime viikolla. Tällä viikolla on perjantaina mystinen J-Day, jolloin kuulemma julkaistaan joku tämänvuotinen jouluolut ja tanskalaiset juhlivat sitä villeinä. Kuulostaa hämmentävältä.
Kotona sovittiin siivousvuoroista, tai minä sovin kaikkien puolesta, kun alkoi mennä hermo siihen että siivoan aina yksin. Nyt jokaisella on joka viikolle joku vastuualue, joka pitäisi hoitaa. Vaikka olen edelleen aika skeptinen siitä, toimiiko systeemi, niin ainakin ärsyttää vähemmän. Ainakin voin jättää keittiön siivoamatta, koska se ei tällä viikolla ole mun hommani.
Kämppikset tuskin siis tahallaan jättävät siivoamatta - meillä on vain ihan erilaiset siivouskäsitykset. Kun olen joskus huomauttanut että jotain voisi siivota, on vastauksena ollut aidosti hämmentyneitä reaktioita. Luulen, että muut eivät vain huomaa, että jokin on likaista. Eihän sille voi mitään. Mutta vaikka en itsekään ole maailman siisteimpiä ihmisiä, toivoisin että esimerkiksi kylppärin voisi siivota useammin kuin kerran kuukaudessa. Toivottavasti siis uusi systeemi toimii.
Kulttuurierot saavat kiristelemään hampaita välillä myös koulussa. Luennot loppuivat tällä viikolla, ja nyt opiskelu koostuu vain projektin tekemisestä. Itse teen projektia neljän hengen ryhmässä, ja jo alkuun pääseminen tuntuu olevan kamalan vaikeaa. Etelä-eurooppalainen mañana mañana ja pohjoiseurooppalainen pedanttisuus eivät ihan kohtaa, ja mulla on koko ajan ikävän pomottava olo kun yritän saada projektin etenemään. Onneksi eilen keksittiin uusi aihe, josta toivottavasti saadaan jotain irti. Projektista voisin kirjoitella joskus enemmänkin, se kun on täällä iso osa opintoja.
Yo-liikuntaan olen myös tutustunut pikkuhiljaa - täällä on aika samantasoisia tunteja kuin Suomessa, mutta pienemmissä ryhmissä. Myös uimahallissa alan olla vakikävijä, kun se on niin kätevästi koulumatkan varrella. Tanskantunnit alkoivat pari viikkoa sitten, niistä tykkään, on aina hauska opetella uutta kieltä. Paljon tekemistä siis riittää, mutta myös aikaa laiskotella ja uppoutua tv-sarjoihin ja kirjoihin. Hyvä arjen tasapaino, sanoisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti