Takinkääntäjä

Seikkailuni punajuuren kanssa jatkuvat. Kuten olen aiemmin maininnut, se ei ole koskaan ollut lempijuurekseni. Koskaan, paitsi nyt. Punajuuri on tehnyt täyskäännöksen ja kirinyt kaikkien muiden raaka-aineiden ohi lempiruoakseni. 

Jouluna herätin kotona hämmennystä, kun entisenä laatikoiden ja punajuuren vihaajana vaadin pöytään punajuurilaatikkoa. Ja tein itse rosollia. Pikkusiskolle opetin aurapunajuuripaistoksen salat, ja serkkuakin yritin käännyttää. 

En tiedä mikä punajuuressa kiehtoo. Väri kai, ja maku tietysti. Ehkä kyseessä on tietynlainen kuherruskuukausi, kuten aina uusien ihanien asioiden kanssa. 

Kuherruskuukausi tai ei, yksi ennakkoluulo piti vielä tänäkin vuonna sitkeästi pintansa. Punajuurihullaannuksesta huolimatta vallalla pysyi ajatus, että borskeitto on pahaa. Välttelin sitä määrätietoisesti lounailla enkä kuvitellutkaan, että voisin tehdä sitä kotona. Ristiriitaista? Todellakin. Viimein tajusin, että hei, borskeitto on punajuuresta josta tykkään! Borskeitostakin voisi tykätä! 

Ja niin mä tykkäänkin.

Borskeitto

1 sipuli

2 porkkanaa

2 perunaa

4 punajuurta

1 rkl öljyä

noin 1 l vettä

1 kasvisliemikuutio

1 rkl valkoviinietikkaa

2 laakerinlehteä

hiven pippuria

2 rkl viinietikkaa

tarjoiluun:

smetanaa tai raejuustoa

Pese ja kuori kasvikset. Raasta ne karkeaksi raasteeksi ja keíehauta öljyssä kattilassa. Lisää vesi , liemikuutio, valkoviinietikka ja laakerinlehdet. 

Kuumenna kiehuvaksi ja keitä noin puoli tuntia, kunnes kasvikset ovat kypsiä. Mausta viinietikalla (maun mukaan, jos se maistuu mielestäsi jo tarpeeksi, jätä lisäämättä) ja pippurilla. Hauduta vielä kymmenisen minuuttia ja tarkista maku.

Tarjoa lämpimänä smentanan tai raejusuton kanssa.