Heinäkuu vei mukanaan muun muassa Turun seikkailupuistoon. En oo ikinä uskaltautunut itse Seikkiksen puolelle, vaikka muuta puistoa tamppaankin taajaan lenkeilläni. Nyt nelivuotiaan neidin ja tämän kauniin äidin kanssa pääsin ihmettelemän mitä kaikkea ihmeellistä naapurista löytyykään!
Ja olihan siellä vaikka mitä, kahluupuroista keinuihin ja suihkulähteestä taidepajaan. Viimeisessä me aikuisetkin päästiin vähän heittäytymään taiteillen liiduilla lattiaan. Yritin jättää positiivisen jäljen itsestäni. "Tehdä jotain hyvää kun voi, oi sehän menee kiertoon" kuten Jonna Tervomaa laulaa tämän hetken lempikipaleessani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti