Joululoma koitti vihdoin! Se alkoi itse asiassa jo torstaina, mutta projektin loppurutistus otti niin koville, että pari päivää on mennyt huilatessa ja lomaan asennoituessa. Mutta tänään jo soivat joululaulut ja viuhuu joulusiivouksen merkeissä moppi.
Vaikka vaihtoon lähtiessäni kovasti vakuuttelinkin että juujuu ihan arkea sinne menen elelemään, niin en ihan tälläistä arkea osannut kuvitella. Viimeinen viikko oltiin ryhmän kanssa joka päivä kirjastossa lähemmäs kymmenen tuntia, viimeisinä päivinä kaksitoista tuntia ylittyi monta kertaa. Kaikki sosiaalinen elämä oli ihan nollassa, ja kirjastossa hoidettiin niin syömiset, kahvitauot kuin päikkäritkin. Palautettuani torstaiaamuna muiden puolesta paperiversiot koululle tulin kotiin ja nukuin parit monen tunnin päikkärit. Perjantainakin päivä meni lähinnä telkkaria tuijotellessa. Mutta nyt se on ohi ja on loma.
Kaverien kanssa on juteltu, miten vapaa-aika tuntuu nyt ihan ihmeelliseltä. Että voi vain kävellä kaupungilla että on kamala kiire. Että voi nukkua pitkään ilman että pitkä to do -lista odottaa tietokoneella, ja että keskellä päivää voi oikeasti vain olla. Laiskotella. Kaksitoistatuntisten päivien jälkeen se on ihan kummaa. Mutta kerrankin tuntuu loma ansaitulta.
Huomenna sunnuntaina lennän Suomeen kolmen viikon lomalle. Juhuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti