tiistai 16. joulukuuta 2014

Il pleure dans mon coeur, comme il pleut sur la ville

Runosuoni ei kuki kuten ei oikein mikään muukaan elämässä tällä hetkellä. Vaikeita aikoja, surullisia asioita. Tenttejä ja ruttuja matoissa. Ruskeita lehtiä huonekasveissa, kaatosadetta kaduilla. 

Onneksi välillä löytyy valoisiakin hetkiä. Aina kun aurinko muistuttelee olemassa olostaan, tuntuu uudestisyntyneeltä. Myös hyvä ruoka on kivaa. Kuulemma kohta on joulu. Vaikea uskoa. Ehkä menen tänä vuonna vain virran mukana, tulee mitä tulee. Joulufiilis tai ei. Suklaata lienee ainakin lähiviikkoina tiedossa, ja se on hyvä se. 










Tänään ei siis ole sanoja, on vain kuvia viime viikoilta. Lähiaikoina taivaanranta on ollut usein vaaleanpunainen. Se on aina ollut merkki hyvästä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti